torstai-iltana tavastian lauteille hyppäsi anssi kela. siitä olikin jo aikaa kun anssin keikalla viimeksi näin. voi tietysti olla että anssi haluaa elää levyjensä rojalteilla ja teosto-palkkioilla, mutta jos keikkakalenteria katsoo niin voi miettiä onko keikkamyyjä ihan ajantasalla. paikalla oli yllättävän vähän yleisöä. vaikutti siltä että tosifanit jammailivat vähän kauempana lavasta ja antoivat oluthuuruissa olleiden ihmisten vallata eturivit.

anssin keikkasetti oli hyvä. kaikki mahdolliset hitit soivat ensimmäisestä levystä kolmanteen. setin aloitti "rock-unelmaa" ja siitä eteenpäin ilta oli (lähes) yhtä juhlaa. "jennifer aniston" -kappaleen aikana frendit-tähti käväisi itsekin lavalla... keikan parasta antia olivat anssin yksin esittämät kappaleet. kun yleisö taputti artistin toistamiseen takahuoneesta lavalle niin "rouva ruususen" aikana pystyi kuvittelemaan että anssi on aina halunnut pistää kitaransa soimaan tavastialla.

illan huonoin kappale oli "esko riihelän painajainen" (joka anssin mukaan on useasti äänestetty hänen huonommaikseen). kappaleen huonoudesta kertoo jotakin se että ostettuani anssin dybyyttilevyn nauhoitin muut kappaleet itselleni ja myin alkuperäisen levyn pois. onneksi en ole joutunut elämässäni useasti ko. kappaletta kuulemaan. tänään pmmp saa laittaa parastaan jos aikoo päihittää anssin 1h 45min kestäneen keikan. oli se yhtä nirvanaa.